GraafitSivukarttaFinnair-konserniIn EnglishPå svenska
Haku
LIIKETOIMINTAKATSAUSTILINPÄÄTÖSFINNAIR JA YHTEISKUNTAOSAKKEENOMISTAJAT



Hallituksen toimintakertomus



Konsernin tuloslaskelma



Konsernin tase



Konsernin rahavirtalaskelma



Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista



Liitetiedot



Tilintarkastuskertomus



Voitonjakoehdotus



Osakkeet ja osakkeenomistajat



Taloudellinen kehitys



Tunnuslukujen laskentakaavat



Hallintoperiaatteet



Riskienhallinta



Pörssitiedotteet 2005

Tulosta sivu 

 

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2005

Yleiskatsaus

Vuonna 2004 alkanut myönteinen kannattavuuskehitys jatkui vuonna 2005. Voimakas kysynnän kasvu, keskihintojen nousu sekä tuottavuuden parantuminen toiminnan tehostamisen ja kustannussäästöjen kautta vahvistivat Finnairin kannattavuutta merkittävästi.

Lentoliikenteen kehitykselle vuonna 2005 oli leimallista lentomatkustuksen kasvanut kysyntä ja toisaalta kohonnut polttoaineen hinta. Euroopassa jatkui taistelu markkinaosuuksista, kun markkinoille tuli uusia yrittäjiä. Yhdysvalloissa useimmat suurista lentoyhtiöistä toimivat konkurssimenettelyn alaisuudessa. Aasialaiset lentoyhtiöt keskittyivät lisäämään liikennettä maanosan sisäisillä lennoilla. Euroopan ja Aasian välinen liikenne kasvoi seitsemän prosenttia.

Alkuvuonna alkanut polttoaineen hinnan voimakas kohoaminen pysäytti vuosia kestäneen keskimääräisten lento- ja rahtihintojen laskun toimialalla. Finnairin lentolippujen keskihinta toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä nousi neljästä viiteen prosenttia. Sen sijaan loppuvuodesta kiristynyt kilpailu taittoi keskihinnan nousun.

Finnairin Aasian-liikenne kasvoi lähes 17 prosenttia. Vuoden 2005 syyskuussa avattiin uusi reitti Helsingistä Kiinan Kantoniin. Finnair jatkaa tarjonnan lisäystä Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Joulukuussa 2005 ilmoitettiin 12 uuden kaukoliikennekoneen hankinnasta vuoteen 2014 mennessä.

Finnairin omistaman FlyNordic-halpalentoyhtiön matkustajamäärä kasvoi odotetulla tavalla. Yhtiö kuljetti vuonna 2005 lähes 1,2 miljoonaa matkustajaa. Hintakehitys Ruotsin markkinoilla on sen sijaan ollut odotettua heikompaa ja polttoaineen hinnannousu rajua, joten FlyNordicin tulos jäi tappiolliseksi.

Lomamatkojen myynti kehittyi vuonna 2005 suotuisasti, joskin vuoden viimeisten kuukausien myynti oli edellisvuotta hieman heikompi. Polttoaineen hinnan noususta johtuva lisämaksu on vaikuttanut jonkin verran lomamatkojen kysyntään.

Taloudellinen tulos 1.1.-31.12.2005

Liikevaihto nousi 11,2 prosenttia ja oli 1 871,1 milj. euroa. Konsernin liikevoitto ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja johdannaisten käyvän arvon muutoksia kasvoi 70,1 milj. euroon (25,2 milj. euroa). Oikaistu liikevoittomarginaali oli 3,7 prosenttia (1,5). Tulos rahoituserien jälkeen parani selvästi ja oli 87,5 milj. euroa (30,6 milj.).

Vuonna 2005 matkustajaliikenteen tarjonta kasvoi 5,1 prosenttia ja kysyntä kasvoi 7,2 prosenttia. Käyttöaste nousi edellisvuodesta 1,4 prosenttiyksikköä 72,6 prosenttiin. Kuljetetun rahdin määrä kasvoi 4,5 prosenttia.

Reitti- ja lomaliikenteen yhteenlasketut yksikkötuotot henkilökilometriltä nousivat 3,2 prosenttia. Rahtiliikenteen yksikkötuotot laskivat 5,0 prosenttia. Matkustaja- ja rahtiliikenteen yhteenlasketut yksikkötuotot nousivat 1,8 prosenttia.

Euromääräiset toimintakulut nousivat jakson aikana 9,2 prosenttia. Lentotoiminnan yksikkökustannukset nousivat 2,4 prosenttia. Yksikkökustannukset laskivat 1,5 prosenttia polttoainekulut ja tulevan kassavirran suojausvoitot eliminoituina.

Käyttöomaisuuden myyntivoitot olivat 7,3 milj. euroa (5,8 milj. euroa).

Tilivuoden tulos osaketta kohden nousi 0,73 euroon (0,30). Joulukuun lopussa oma pääoma osaketta kohden oli 7,73 euroa, edellisenä vuonna 6,97 euroa.

Investoinnit, rahoitus ja riskienhallinta

Investoinnit vuonna 2005 ilman ennakkomaksuja olivat yhteensä 57,5 milj. euroa (114,5 milj.) sisältäen erityisesti tietojärjestelmäinvestointeja ja tekniikan laitteita. Neljännen vuosineljänneksen investoinnit olivat 18,6 miljoonaa euroa (14,0 milj. euroa).

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 191,8 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 129,5 milj. euroa. Joulukuun lopussa konsernin rahoitusvarat ylittivät korolliset velat 155,3 milj. eurolla. Velkaantumisaste on laskenut tilivuoden alun -3,1 prosentista -25,1 prosenttiin. Leasingvastuilla oikaistu velkaantumisaste oli 66,8 prosenttia (102,5 %). Omavaraisuusaste nousi edellisvuotisesta lähes kaksi prosenttiyksikköä ja oli 42,2 prosenttia. Tunnusluvut ovat hallituksen asettamia tavoitteita parempia.

Konsernilla oli joulukuun lopussa likvidejä rahoitusvaroja 418,4 milj. euroa, minkä lisäksi käyttämättömien sovittujen lainaohjelmien määrä on yhteensä 200 miljoonaa euroa.

Riskienhallinta Finnairissa on osa konsernin johtamistoimintaa, kohdistuen ensisijaisesti riskeihin, jotka uhkaavat konsernin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi Finnair on valmis ottamaan hallittuja ja harkittuja riskejä. Sitä vastoin esimerkiksi lentoturvallisuusasioissa Finnair ei ota riskejä.

Finnairin riskit on luokiteltu strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat konsernin riskienhallintastrategiasta ja -periaatteista sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Liiketoimintayksiköiden johtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat vastuualueidensa riskienhallinnasta.

Finnairin hallituksen hyväksymän rahoituksen riskienhallintapolitiikan mukaisesti yhtiö on suojannut reittiliikenteen lentopetroliostoista 60 prosenttia vuoden 2006 alkuvuoden ja 40 prosenttia loppuvuoden osalta sekä tämän jälkeen seuraavat 12 kuukautta alenevalla suojausasteella. Reittiliikenteen vuoden 2005 toteutunut suojauksilla oikaistu lentopetrolitonnin hinta jäi noin 500 dollariin tonnilta.

Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa Finnairin toiminnalliseen tulokseen positiivisesti ja vahvistuminen negatiivisesti, sillä yhtiöllä on dollarisidonnaisia kustannuksia enemmän kuin tuottoja.

Osakkeet ja osakepääoma

Yhtiön osakekannan markkina-arvo kasvoi 121 prosenttia eli 568,6 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta ja oli 1 039,9 milj. euroa 31.12.2005. Tilivuoden alussa markkina-arvo oli 471,3 milj. euroa. Vuoden 2005 aikana Finnair Oyj:n osakkeen ylin kurssi Helsingin Pörssissä oli 12,15 (6,57) euroa, alin kurssi 5,56 (4,46) euroa ja keskikurssi 8,56 (5,40) euroa. Tilikauden aikana osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä 32,2 (21,3) milj. kappaletta. Tilikauden lopussa Suomen valtio omisti yhtiön osakkeista 57,0 (58,4) prosenttia, ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen osuus oli 29,1 (18,4) prosenttia.

Tilikauden alussa yhtiöllä oli 422 800 kappaletta vuonna 2004 hankittua omaa osaketta. Varsinainen yhtiökokous myönsi 23.3.2005 hallitukselle valtuudet vuoden ajaksi enintään 3 500 000 oman osakkeen hankkimiseen ja enintään 3 922 800 oman osakkeen luovuttamiseen. Valtuutuksen käsittämien osakkeiden osuus on vähemmän kuin viisi prosenttia yhtiön osakepääomasta. Valtuutuksen nojalla huhtikuussa 2005 yhtiö luovutti yhteensä 37 800 osaketta avainhenkilöstölle osana avainhenkilöstön osakepalkkiojärjestelmää. Hallitus päätti 15.8.2005 käynnistää enintään 500 000 oman osakkeen hankinnan. Hankinta alkoi 1.9.2005 ja 31.12.2005 mennessä osakkeita oli ostettu 1,5 milj. eurolla 150 000 kappaletta. Yhtiön hallussa oli 31.12.2005 yhteensä 535 000 omaa osaketta eli 0,6 % osakkeista.

Finnair Oyj:llä on Helsingin Pörssin päälistalla kaupankäynnin kohteena kaksi optio-oikeussarjaa. Tilikauden alussa optio-oikeuksia 2000 A oli liikkeellä 1 997 500 kappaletta ja optio-oikeuksia 2000 B oli liikkeellä 2 000 000 kappaletta. Vuoden 2005 aikana 1 601 106 optio-oikeudella A merkittiin 1 601 106 uutta osaketta ja 1 183 850 optio-oikeudella B merkittiin 1 183 850 uutta osaketta eli yhteensä 2 784 956 uutta osaketta. Yllä mainituista, optio-oikeuksien nojalla merkityistä uusista osakkeista oli 31.12.2005 mennessä merkitty kaupparekisteriin 2.044.900 kappaletta. Finnair Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2005 oli 73 783 496,05 (72 045 331,05) euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 86 804 113 (84 759 213) kappaletta. Yllä mainittujen optio-oikeuksien nojalla vuoden 2005 kuluessa merkityistä osakkeista oli 31.12.2005 rekisteröimättä ja osakeantiin kirjattuna 740 056 osaketta.

Mikäli kaikki 31.12.2005 liikkeellä olevat optio-oikeudet vaihdetaan Finnair Oyj:n osakkeiksi, olisi Suomen valtion omistusosuus 55,8 prosenttia. Käyttämättä olleiden optio-oikeuksien perusteella yhtiön osakepääoma voi nousta enintään 1 030 662,40 eurolla vastaten 1 212 544 osaketta, mikä on 1,39 % yhtiön osakkeista.

Henkilöstö

Vuoden 2005 aikana Finnair-konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 9 447, mikä oli 0,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Reittiliikenteessä työskenteli 3 884 ja lomaliikenteessä 336. Teknisten, catering- ja maapalveluiden yhteenlaskettu henkilöstö oli 3 816 ja matkapalveluiden 1 178. Muissa toiminnoissa työskenteli 233 henkilöä. Ulkomaanyksiköiden osuus henkilöstöstä oli noin 400. Ulkomaanyksiköiden henkilöstö työskentelee pääosin kaupallisissa tehtävissä.

Finnair-konsernin henkilöstöstä on puolet naisia ja puolet miehiä. Naisten osuus johtotehtävissä, esimerkiksi osastopäällikkötehtävissä, on kasvamassa. Finnair Oyj:n hallituksen seitsemästä jäsenestä on vuodesta 2003 ollut kaksi naista. Finnairin historian ensimmäinen konsernin johtoryhmän naisjäsen on nimitetty 1.3.2006 alkaen.

Kokoaikaisia henkilöstöstä on 92 prosenttia. Puolet osa-aikaisista on osittaisella hoitovapaalla olevia työntekijöitä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelee 93 prosenttia. Määräaikaisiin työsuhteisiin lasketaan myös kausiapulaiset. Henkilöstön keski-ikä on 43 vuotta painottuen 30-50 ikävuosiin. Yli 50-vuotiaita on runsaat 20 prosenttia ja alle 30-vuotiaita joka kymmenes.

Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä on 14. Kolmannes Finnairin henkilöstöstä on ollut konsernin palveluksessa yli 20 vuotta. Näistä lähes puolet on palvellut yli 30 vuotta.

Henkilökuntaa on koulutettu keskimäärin viisi päivää henkilöä kohden vuodessa. Henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä virkistys- ja harrastustoimintaan on käytetty runsaat 300 000 euroa. Työtyytyväisyyttä mitataan yksiköittäin säännöllisesti. Vuoden 2005 aikana konsernin henkilöstön työhyvinvointia mittaava indeksi on kehittynyt hyvään suuntaan. Suotuisa kehitys on jatkunut yhtämittaisesti syksystä 2002 lähtien.

Konsernissa on tehty päivitetty tasa-arvosuunnitelma vuosille 2005-2006. Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasa-arvon toteutumista Finnair-konsernissa.

Yhtiöllä on voimassa olevat työehtosopimukset kuuden ammattijärjestön kanssa 30.9.2007 asti ja lentäjien kanssa toukokuuhun 2008.

Finnairin eläkesäätiö siirsi 1.7.2005 työntekijäin eläkelain (TEL) mukaisten, eläkesäätiöön kuuluvien Finnair-konsernin työnantajien eläkevastuiden hoidon Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle 22.6.2004 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti. Ilmariselle siirtyneiden TEL-eläkevastuiden sekä vastuiden katteena olevan varallisuuden määrä oli 491,8 miljoonaa euroa. Finnairin eläkesäätiö jatkaa edelleen vapaaehtoisen lisäeläkevakuutuksen antajana.

Finnairin eläkesäätiön sääntömuutokset ja eläkelainsäädännön muutos otettiin huomioon Finnairissa jo vuonna 2004. Vuosina 2005 ja 2004 Finnairin eläkekulut ovat olleet poikkeuksellisen alhaisia pitkänajan vuositasoon verrattuna. Vuonna 2004 positiivinen vaikutus kohdistui erityisesti viimeiseen vuosineljännekseen. Vuonna 2006 palataan eläkekuluissa normaalille tasolle.

Vuodelta 2005 on kirjattu 7,6 miljoonan euron varaus Finnairin henkilöstörahastolle maksettavasta, konsernin taloudelliseen suorituskykyyn perustuvasta voittopalkkiosta.

Hallinto

23.3.2005 pidetty yhtiökokous valitsi hallitukseen uudelleen seuraavat henkilöt: hallituksen puheenjohtajaksi ministeri Christoffer Taxell ja jäseniksi ylijohtaja Samuli Haapasalo, varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen, toimitusjohtaja Kari Jordan, johtaja Veli Sundbäck, johtaja Helena Terho ja kauppatieteiden tohtori Kaisa Vikkula.

Hallituksen jäsen Samuli Haapasalo jätti eroilmoituksensa Finnair Oyj:n hallituksen jäsenyydestä 22.6.2005 tultuaan nimitetyksi Ilmailulaitoksen pääjohtajaksi.

Yhtiökokous valitsi varsinaisiksi tilintarkastajiksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja KHT Jyri Heikkisen sekä varatilintarkastajiksi KHT Matti Nykäsen ja KHT Tuomas Honkamäen.

31.12.2005 eläkkeelle jääneen pääjohtaja Keijo Suilan seuraajaksi valittu KTM Jukka Hienonen tuli Finnairin palvelukseen 1.11.2005. Finnair Oyj:n toimitusjohtajana hän aloitti 1.1.2006. Ennen Finnairille siirtymistään Hienonen toimi Stockmann Oyj Abp:n varatoimitusjohtajana ja tavarataloryhmän johtajana.

Reittiliikenteen johtaja, varatuomari Henrik Arle nimitettiin Finnair Oyj:n varatoimitusjohtajaksi 1.1.2006 alkaen. Finnairissa on sovittu uusista järjestelyistä myös yhtiön niin kutsutun vastuullisen johtajan (Accountable Manager) osalta. Vastuullinen johtaja vastaa lentoyhtiön ansiolentoluvasta ja muista viranomaisten myöntämistä toimiluvista. Finnair Oyj:n vastuullinen johtaja on 1.1.2006 alkaen varatoimitusjohtaja Arle.

Konsernin johtoryhmässä tapahtui muutoksia, kun strategisesta suunnittelusta vastaava johtaja Eero Ahola jäi eläkkeelle 31.12.2005. Finnair Tekniikan johtaja Jarmo Vilenius siirtyi Finnair Facilities Managementin toimitusjohtajaksi 15.1.2006 alkaen. Finnair Tekniikan johtajana aloitti Kimmo Soini, joka siirtyi tehtävään Reittiliikenteen teknisistä palveluista vastaavan johtajan paikalta.

Matkapalvelut ja Lomaliikenne-liiketoiminta-alueita johtanut Mauri Annala siirtyy eläkkeelle 1.3.2006. Hänen tilalleen on nimitetty kauppatieteiden tohtori Kaisa Vikkula. Hän on ollut Finnairin hallituksen jäsen vuodesta 2003 lähtien. Vikkula jätti paikkansa hallituksessa 16.2.2006.

Finnairin henkilöstöjohtaja Tero Palatsi erosi Finnairin palveluksesta 15.2.2006. Palatsin tehtäviä hoitaa toistaiseksi osastonjohtaja Ari Kuutschin.

Liiketoiminta-alueiden kehitys

Finnair-konsernin tilinpäätöksen ensisijainen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Reittiliikenne, Lomaliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.

Reittiliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reittimatkustajaliikenteen ja rahdin myynnistä, palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta ja lentokaluston hankintaan sekä rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Reittiliikenne vuokraa lomaliikenteelle sen tarvitsemat miehistöt ja lentokoneet. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat yksiköt ja yhtiöt ovat Finnair Reittiliikenne, Aero Airlines, FlyNordic, Finnair Cargo Oy sekä Finnair Aircraft Finance Oy. Reittiliikenne-liiketoiminta-alueeseen kuuluva Markkinointiryhmä muutettiin 1.8.2005 alkaen Kaupalliseksi ryhmäksi.

Vuonna 2005 liiketoiminta-alueen liikevaihto nousi 12,1 prosenttia ja oli
1 407,9 milj. euroa. Toiminnallinen liikevoitto oli 34,3 milj. euroa (-5,5 milj.).

Finnairin reittiliikenteen kysyntä kasvoi viime vuonna 10,0 prosenttia samalla kun tarjonta kasvoi 5,8 prosenttia, mikä paransi matkustajakäyttöastetta 2,6 prosenttiyksiköllä 67,7 prosenttiin.

Matkustajareittiliikenteen yksikkötuotot paranivat 0,7 prosenttia vuonna 2005. Keskihinnat nousivat kaikissa liikennelajeissa.

Kireästä kilpailutilanteesta johtuen rahtiliikenteen yksikkötuotot laskivat 5,0 prosenttia. Kuljetettujen rahtikilojen määrä kasvoi 4,5 prosenttia. Aasian liikenteessä kuljetetut rahtikilojen määrä lisääntyi 12,9 prosenttia.

Finnairin markkinaosuus Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä on edelleen kasvanut lisävuorojen ja uusien kohteiden myötä. Kansainvälisessä liikenteessä Finnair on säilyttänyt markkinaosuutensa pääkilpailijoihin verrattuna.

Vuonna 2005 reittiliikenteen lentojen saapumistäsmällisyysprosentti oli 88 (90 %). Saapumistäsmällisyydessä Finnair on edellisvuosien tapaan Euroopan paras.

Lomaliikenne

Liiketoiminta-alue koostuu Finnairin lomalentotoiminnasta ja Aurinkomatkat valmismatkayhtiöstä, joka on alallaan Suomen suurin yli 35 prosentin markkinaosuudella. Myös Finnair Lomalennoilla on vahva markkinajohtajuus lomamatkustukseen liittyvissä lennoissa, vaikka markkinoille on tullut lisää kilpailua.

Liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi viime vuonna 9,2 prosenttia 387,3 milj. euroon. Kesäkauden kysyntä oli edellisvuotta parempi, loppuvuodesta kysyntä oli hieman viimevuotista alempi. Toiminnallinen liikevoitto oli 20,3 milj. euroa (24,8 milj.).

Finnair Lomalennot evakuoi 2600 turistia vuoden 2004 tapaninpäivän Kaakkois-Aasian hyökyaaltokatastrofin keskeltä. Tuho keskeytti lentosarjat muutamaksi viikoksi alkuvuonna 2005.

Neljän lomaliikenteessä käytettävän Boeing 757 -lentokoneen vuokrasopimukset uusittiin huhtikuun 2005 alussa. Uudet sopimukset tehtiin aiempaa edullisemmin ehdoin ja ne ovat osaltaan alentaneet lomalentojen yksikkökustannuksia ja vahvistaneet kilpailukykyä lomalentomarkkinoilla. Säästö aiempiin sopimuksiin verrattuna on yhteensä yli viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Uusien lentokoneiden vuokrasopimusten ja lentävän henkilöstön työehtosopimusten ratkettua myönteiseen suuntaan Finnair valmistelee lomalentotoimintojen eriyttämistä.

Kapasiteetin käytön tehostamiseksi Finnair Lomalennot on operoinut kesäkaudella 2005 kahdella Boeing 757 -lentokoneella Iso-Britanniasta Air Scandicin lukuun. Yhteistyö Air Scandicin kanssa päättyi syyskuussa 2005 yhtiön jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin. Yhteistyön päättymisestä ei aiheudu toiminnan laajuuteen nähden oleellisia kustannuksia. Jäljellä olleet lennot lennettiin sopimuskauden loppuun yhteistyössä Excel Aviationin/Air Atlanta UK -nimisen matkanjärjestäjän kanssa. Yhteistyö jatkuu myös vuonna 2006.

Vuonna 2005 lomaliikenteen kysyntä kasvoi 1,2 prosenttia samalla kun tarjontaa lisättiin 3,3 prosentilla. Matkustajakäyttöaste oli 87,3 prosenttia.

Lentotoimintapalvelut

Liiketoiminta-alue koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista sekä konsernin cateringtoiminnoista. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös konsernin kiinteistöomaisuus sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi ja ylläpito sekä toimitilapalvelut.

Lentotoimintapalveluiden liikevaihto laski 1,6 prosenttia 400,9 milj. euroon tarjottujen palveluiden hintatason alenemisen takia. Toiminnallinen liikevoitto parani kuitenkin 25,5 milj. euroon (21,4 milj. euroa).

Liikevoiton kasvu liiketoiminta-alueella johtuu toteutetuista tuottavuuden tehostamistoimenpiteistä. Lentotoimintapalvelujen useassa toiminnossa toteutetaan LEAN-prosessiajatteluun perustuvaa toiminnan kehittämistä.

Finnair Tekniikassa on käynnistynyt vuoden 2006 alussa kilpailukykyprojekti, jossa käydään läpi koko organisaatio ja pyritään prosesseja ja toimintamalleja kehittämällä entistä kustannustehokkaampaan toimintaan.

Finnair Tekniikka on tehnyt uusia merkittäviä asiakassopimuksia. Konsernin ulkopuolisen myynnin osuus liiketoimintayksikön liikevaihdosta on noussut noin kolmannekseen ja on tänä vuonna runsaat 50 miljoonaa euroa.

Matkapalvelut

Liiketoiminta-alue koostuu konsernin koti- ja ulkomaisten matkatoimistojen Suomen Matkatoimiston, Estravelin ja Arean - sekä matkailun varausjärjestelmätoimittajan Amadeus Finland Oy:n liiketoiminnasta.

Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 91,2 milj. euroa (91,6 milj. euroa) ja Toiminnallinen liikevoitto oli 8,1 milj. euroa (6,3 milj. euroa). Liikevaihto on pysynyt ennallaan, sillä liikematkustuksen kysyntä kääntyi nousuun loppuvuonna, mutta matkatoimistojen välinen kilpailu on puolestaan laskenut palvelumaksuja. Kulusäästöjen ansiosta liiketoiminta-alueen liikevoitto kuitenkin parani hieman edellisvuodesta.

Töölön Matkatoimiston konkurssi keväällä 2005 aiheutti Finnair-konsernille noin 2,6 miljoonan euron luottotappion. Uutta liiketoimintaa siirtyi samalla Finnair-konsernin matkatoimistoille.

Finnair-konsernin matkatoimistot ovat viimeisen kolmen vuoden aikana siirtyneet onnistuneesti uuteen ansaintalogiikkaan, kun lentoyhtiöt ovat luopuneet matkatoimistoille maksetuista myyntipalkkioista. Sopeutuminen ja tuottavuuden parantaminen kuitenkin jatkuvat. Suomen Matkatoimisto ilmoitti tammikuussa 2006 YT-neuvotteluiden aloittamisesta runsaan 40 työntekijän kanssa.

Palvelut ja tuotteet

Finnairin reittiverkosto muodostuu kattavasta kotimaan verkostosta sekä lähes 50 kohdetta käsittävästä kansainvälisestä verkostosta. Näistä kaukokohteita on kymmenen. Finnairin Euroopan reittiliikenteessä menestys perustuu liikematkustajien suosimaan aamu-ilta-konseptiin.

Kaukoliikennestrategia hyödyntää Helsingin ihanteellista sijaintia Aasian ja Euroopan lentoreittien varrella. Finnairin Aasian-lentojen määrää on kasvatettu määrätietoisesti vuodesta 1999. Syyskuun 2005 alussa avattiin Helsingin ja Kiinan Kantonin välille uusi reitti, jota lennetään kolmesti viikossa. Finnair lentää Kiinaan jo useammin kuin kahdesti päivässä sekä Bangkokiin ja Japaniin päivittäin.

Aasian-liikenne kasvaa myös tulevaisuudessa. Uutena kohteena vuonna 2006 avataan Japanin Nagoya kesäkuussa ja Intian New Delhi marraskuussa. Euroopassa avataan ensi kesään mennessä viisi uutta kohdetta, jotka palvelevat sekä paikallisen kysynnän että Aasian-liikenteen tarpeita. Uusina kohteina avataan Edinburgh, Geneve, Kiova, Krakova ja Firenze. Pietariin ja Varsovaan lisätään uusia lentovuoroja.

Kaukoliikenteen lentokonetyyppinä käytetään Boeing MD-11 -laajarunkokonetta. Laajarunkolaivastoa kasvatetaan lähivuosina Aasian-liikenteen kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Laajarunkolaivaston matkustamot uusitaan kesään 2006 mennessä ja business-luokkaan asennetaan uudet vuodeistuimet.

Ensimmäiset neljä konetta kymmenestä Finnairille tulevasta Embraer170 -lentokoneesta liittyivät laivastoon loppuvuoden aikana. Uudet Embraer-koneet ovat 76-paikkaisia ja matkustusmukavuudeltaan suuren matkustajasuihkukoneen tasoa.

Sähköinen lentolippu eli e-lippu on käytössä jo kaikilla Finnairin kotimaan-reiteillä sekä useimmilla Euroopan- ja kaukoreiteillä. Kaikista lentolipuista jo yli 60 prosenttia myydään e-lippuina.

oneworld-lentoyhtiöliittoutumaa vahvistavat jäsenyyttä hakeneet Japan Airlines, unkarilainen Malev ja Royal Jordanian -lentoyhtiö. oneworld on taloudellisesti terveistä yhtiöistä koostuva allianssi.

Siirtyminen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön sekä kirjaamisperiaatteiden muutos

Finnair julkaisi 29.4.2005 sekä vuosi- että vuosineljännestasoiset vertailutiedot vuodelta 2004 konsernin tuloslaskelmasta, taseesta, rahavirtalaskelmasta ja tunnusluvuista sekä segmenttikohtaiset tunnusluvut ja uudet, IFRS:n mukaiset tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Finnairille IFRS:n käyttöönoton aiheuttamat merkittävimmät muutokset Suomen tilinpäätöskäytäntöön (FAS) verrattuna olivat vuoden 2004 tuloksen paraneminen ja oman pääoman pieneneminen.

Tarkemmat siirtymätiedot löytyvät julkaistusta aineistosta Finnairin Internet-sivuilta www.finnair.fi/sijoittaja.

Siirtyminen IFRS-laskentaperiaatteisiin vaikuttaa vuoden 2005 tulokseen ja omaan pääomaan erityisesti rahoituksen johdannaisten käyvän arvon muutosten kautta (IAS 32 ja 39). Operatiivista kassavirtaa suojataan johdannaisilla, joita käsitellään kirjanpidossa kahdella eri tavalla.

Yhtäältä suojauslaskennan piiriin hyväksyttyjen johdannaisten tuotto kirjataan tuloslaskelmaan ainoastaan realisoituessaan ja johdannaistuoton tulosvaikutuksen ajoitus on identtinen suojattavan riskin päättymisen kanssa. Toisaalta suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten realisoitunut tuotto sekä johdannaiskannan käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman muut kulut -erään. Lentopetroliostojen ja dollarin kurssiriskin suojaukseen käytetyt termiinit ovat merkittävin erä käytetyistä johdannaisista.

Suojauslaskenta vaimentaa johdannaisten markkina-arvomuutosten vaikutusta Finnairin tulokseen. Vuonna 2005 suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten markkina-arvomuutosten vaikutus muita kuluja laskevana ja liikevoittoa parantavana eränä oli 4,5 miljoonaa euroa. Avainluvuissa on esitetty myös liikevoitto ilman myyntivoittoja ja ilman suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten arvonmuutoksia. Tällä tavoin oikaistu liikevoitto (70,1 milj. euroa) kuvaa toiminnallista tulosta.

Finnairin tytäryhtiöiden FlyNordicin ja Aeron matkustajamaksujen kirjauskäytäntöä on muutettu vuoden kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen siten, että lentoyhtiöiden keräämät ja lentokentän pitäjälle tilittämät matkustajamaksut eivät enää näy yhtiöiden tuloslaskelmissa. Muutos on pienentänyt loppuvuoden liikennöimismaksuja sekä vastaavasti muita tuottoja ja liikevaihtoa. Vertailuvuoden luvut on oikaistu vastaamaan uutta kirjauskäytäntöä.

Arviot liiketoiminnan tulevasta kehityksestä

Vakaa ja terve pitkän aikavälin kehitys Finnairissa jatkuu, vaikka tänä vuonna Euroopan-liikenteessä kilpailu kiristyy ja hintatasoon kohdistuu paineita. Polttoaineen hinnan arvioidaan pysyvän nykyisellä korkealla tasollaan.

Polttoaineen kallistumisen vuoksi lentolippujen hintoja pyritään nostamaan myös vuonna 2006, mutta kiristynyt kilpailutilanne määrittää lopulta ovatko hinnankorotukset mahdollisia. Lentopetrolin nykyhintatasolla polttoainekustannusten arvioidaan olevan vuonna 2006 noin 20 prosenttia liikevaihdosta kun vuonna 2005 kustannukset olivat 15,6 prosenttia liikevaihdosta. Finnairin reittiliikenteen polttoainekulutuksesta on hintasuojattu alkuvuoden osalta 60 prosenttia ja loppuvuoden osalta 40 prosenttia sekä sen jälkeen alenevasti 12 kuukautta eteenpäin. Lomaliikenteessä käytetään matkanjärjestäjien ja Finnairin välisen sopimuksen mukaisesti polttoainelisämaksuja.

Kysynnän kasvun ja käyttöasteiden paranemisen arvioidaan jatkuvan vuoden 2006 aikana. Tarjonnan lisäys kohdistuu Aasian-liikenteeseen. Loppuvuonna 2005 alkanut Embraer 170 -koneiden tulo Finnairin laivastoon tuo joustavuutta kapasiteetin hallintaan ja korvaa Boeing MD-80 -laivaston emoyhtiön liikenteessä kesään 2006 mennessä. Uusien alle satapaikkaisten Embraer-koneiden myötä Euroopassa ja kotimaassa paikkatarjonta jopa hieman laskee, mikä parantaa liikennelajin käyttöastetta. Uusi teknologia parantaa myös ekotehokkuutta.

Seitsemäs kaukoliikenteen Boeing MD-11 -lentokone aloitti liikennöinnin tammikuussa 2006. Talvikaudella koneen tuomalla kapasiteetilla korvataan laajarunkolaivaston matkustamoiden uudistamisen aiheuttamat lentokoneiden huoltoseisokit. Lisäkapasiteetti on käytössä keväällä 2006. Kahdeksas kaukoliikennekone pyritään saamaan liikenteeseen kesällä 2006.

Vuoden 2005 joulukuussa Finnair teki päätöksen sitoutua Aasian-liikenteen kasvuun hankkimalla vuoteen 2014 mennessä 12 uutta Airbus A340/A350 -laajarunkokonetta. Finnairin Aasian-verkostossa avataan yhdestä kahteen uutta kohdetta joka vuosi, ja vuorotiheys nykyisiin kohteisiin kasvaa.

Työ kilpailukyvyn parantamiseksi jatkuu kaikilla liiketoiminta-alueilla. Finnairissa toteutetaan toiminnan tehostamisohjelmaa, jossa prosesseja kehitetään kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Lentotoiminnan tukipalveluja tuottavien yksiköiden kilpailukykyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Meneillään oleva siirtymä Boeing MD-80 -kalustosta Embraer-koneisiin aiheuttaa lyhyellä aikavälillä tuottavuuden heikentymää lentotoiminnassa miehistöjen siirtymäkoulutuksesta johtuen.

Lomaliikenteessä polttoaineen hinnannousu ja toimintaympäristöön liittyvät riskit ovat siirtäneet matkapäätöksen tekemistä aiempaa myöhemmäksi, mikä vaikeuttaa lomamatkaliiketoiminnan tulevan kehityksen ennustamista.

Kilpailu kiristyy jossain määrin Pohjois-Euroopan markkinoilla ja tuo painetta keskihintojen kehitykseen. Aasian-liikenteen arvioidaan kasvavan yli kymmenen prosenttia ja keskihintojen pysyvän hyvällä tasolla.

Polttoainekustannusten suhteellinen osuus liikevaihdosta on noussut vuodessa 13 prosentista 19 prosenttiin, joten ensimmäisen neljänneksen kannattavuuskehitys jää alle viime vuoden. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan kuitenkin selvästi voitollinen.

Kiitokset pääjohtaja Keijo Suilalle

Finnair Oyj:n hallitus esittää vuoden 2005 lopussa eläkkeelle siirtyneelle pääjohtaja Keijo Suilalle lämpimät kiitokset hänen tekemästään merkittävästä työstä yhtiön menestyksen varmistamiseksi historiallisen vaikeissa oloissa. Hänen johdollaan Finnair on lunastanut paikkansa eurooppalaisten lentoyhtiöiden eliitissä. "Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen" on pääjohtaja Suilan ajaton visio. Yksi merkittävimmistä saavutuksista on Aasian-strategian määrätietoinen toteuttaminen kestävän kannattavan kasvun pohjalta.

Hallituksen esitys osingonjaosta

Konsernin voitonjakokelpoiset varat ovat 352,6 milj. euroa ja emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 311,3 milj. euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,25 euroa osakkeelta (0,10), yhteensä 21,7 milj. euroa ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään voittovarojen tilille. Esitetty osinko vastaa yli kolmannesta osakekohtaisesta tuloksesta ja on Finnairin osinkopolitiikan mukainen.

FINNAIR OYJ
Hallitus