Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty alla. Laatimisperiaatteita on noudatettu konsernitilinpäätöksessä esitettyinä kausina ellei toisin mainita.

LAATIMISPERUSTA

Finnair Oyj:n konsernitilinpäätös vuodelta 2005 on laadittu ensimmäistä kertaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2005 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Vuoden 2005 aikana Finnair -konserni on siirtynyt kansainväliseen IFRS -tilinpäätöskäytäntöön ja on soveltanut tässä yhteydessä IFRS 1 "Ensimmäinen IFRS -standardien käyttöönotto" -standardia. Siirtymispäivä on 1.1.2004 lukuun ottamatta standardeja IAS 32 "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja esittämistapa" ja IAS 39 "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen". Näiden osalta Finnair -konsernin vuoden 2005 tilinpäätöksessään soveltaman IAS 39:ään maaliskuussa 2004 tehdyn muutoksen jälkeen vuodelta 2004 ei tarvitse laatia tämän standardin mukaisia vertailutietoja. IAS 32:n ja 39:n soveltamisalaan kuuluvien rahoitusinstrumenttien esittämiseen on siten vuoden 2004 vertailutiedoissa sovellettu suomalaista tilinpäätöskäytäntöä. IFRS -standardien käyttöönotosta johtuvat erot on esitetty täsmäytyslaskelmissa, jotka sisältyvät liitetietojen kohtaan 36. Vuoden 2004 vertailutiedot on muutettu rahoitusinstrumentteja lukuun ottamatta IFRS -standardien mukaisiksi.

Vuoden 2005 konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja, myytävissä olevia rahoitusvaroja ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konsernin liiketoimintojen yhdistämiset ovat tapahtuneet ennen vuotta 2004 ja niiden osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätöksen mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT"

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

TYTÄRYHTIÖT

Finnair Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Finnair Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimäärästä emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muuten oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita.

OSAKKUUSYRITYKSET

Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20-50 % äänimäärästä tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa.
Osuudet osakkuusyrityksissä on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyhtiön välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin osuus osakkuusyrityksestä sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita.

VÄHEMMISTÖOSUUS

Vähemmistön osuus on esitetty taseessa erillään veloista ja emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta omana eränään osana omaa pääomaa. Tuloslaskelmassa esitetään tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Kunkin tytäryhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät on arvostettu siihen valuuttaan, joka on kunkin tytäryhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät lukuun ottamatta maksettuja ja saatuja ennakkoja on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja. Maksetut ja saadut ennakkomaksut ovat toimintavaluutan maksupäivän kurssin mukaisia. Ei-monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssierot sisältyvät tuloslaskelman liikevoittoon ja ulkomaanrahan määräisten lainojen kurssierot sisältyvät rahoituseriin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat ja taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista syntyvät oman pääoman erien kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, nämä kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä aiheutuvaa kokonaisvoittoa tai - tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS -siirtymän yhteydessä. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSLASKENTA

Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair -konserni käyttää valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisia pienentämään kurssi-, korko-, ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat sen taseen eristä, valuuttamääräisistä ostosopimuksista, ennakoiduista ostoista ja myynneistä ja tulevista lentopetroliostoista.

Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä kirjanpitoon alkuperäiseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa ja arvostetaan sen jälkeen käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti alla olevan kohde-etuuden kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen ja sitovien ostosopimusten suojauksiksi (rahavirtasuojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Johdannaisten käyvän arvon arvostusperiaatteet esitetään liitteessä 29.

Finnair-konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa ja - veloissa.

Finnair-konsernissa toteutetaan tulevien kassavirran suojauksena (rahavirtasuojaus) IAS 39-suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti lease-maksujen ja lentokoneostojen valuuttasuojausta sekä lentopetrolin hinta- ja valuuttariskin suojausta. Käyvän arvon tai ulkomaisen yksikön nettoinvestointien suojauksia ei tilinpäätöshetkellä ollut käytössä. Myöskään kytkettyjä johdannaisia ei tilinpäätöshetkellä eikä tilikauden aikana ollut käytössä.

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan suojausrahastoon niiltä osin kun suojauslaskennan soveltamisen edellytykset ovat täyttyneet. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Suojauksen tehokkuutta testataan vuosineljänneksittäin. Suojausten tehokas osa kirjataan oman pääoman suojausrahastoon, josta se puretaan kohde-etuuden realisoituessa liikevaihtoon tai investointien osalta hankintamenoon.

Valuuttamääräisten lainojen korko - ja valuuttariskin suojaamiseksi Finnair -konserni käyttää valuutan - ja koronvaihtosopimuksia. Suojauslaskennan ehdot täyttävien valuutan - ja koronvaihtosopimusten valuuttakurssiero kirjataan yhtäaikaisesti lainasta syntyvää kurssieroa vastaan, muu käyvän arvon muutos kirjataan tehokkaalta osaltaan oman pääoman suojausrahastoon. Korkotuotot - ja kulut kirjataan rahoitustuottoihin ja - kuluihin.

Finnair -konserni solmii lentopetroliswappeja (termiinejä) ja -optioita tasatakseen tulevien lentopetroliostojen hintavaihteluita. Lentopetrolin suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman suojausrahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IAS39-suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Omaan pääomaan kirjattujen johdannaisten kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun kassavirran ei enää odoteta toteutuvan, esitetään omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot ja tappiot välittömästi tilikauden muissa tuotoissa ja kuluissa. Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset, niiltä osin kuin IAS-39-suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, esitetään liikevoiton muissa tuotoissa ja kuluissa juoksuaikanaan.

Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien liiketoimintojen rahavirtojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin. Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja - kuluihin.

TULOUTUSPERIAATE

Reittiliikenteen ja lomaliikenteen myynti tuloutetaan sillä hetkellä, kun lentoliikenneohjelman mukaisesti lento lennetään. Lentotoimintapalvelujen myynti tuloutetaan silloin, kun palvelu on kokonaan suoritettu. Matkapalvelujen myynti tuloutetaan, kun palvelu on luovutettu. Myynnistä vähennetään oikaisuerinä mm. annetut alennukset ja välilliset verot.

Käyttämättä jääneiden lentolippujen tuloutus perustuu lipun vanhenemisaikaan.

Korkotuotot
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä.

Osinkotuotot
Osinkotuotot kirjataan, kun yhtiölle on syntynyt laillinen oikeus osinkojen saamiseen.

TULOVEROT

Konsernin tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista sekä laskennallisten verojen muutoksesta.

Laskennallinen verovelka tai - saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä säädettyjä verokantoja käyttäen.
Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä, poistoista, johdannaissopimusten uudelleenarvostuksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun se todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaan tuloon, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Konsernin pääasiallinen toiminta tapahtuu Suomessa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu 26 % verokannalla. Tilikaudella 2004 verotettavaan tuloon perustuvat verot on Suomessa laskettu 29 % verokannalla. Ulkomaisten tytäryritysten tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu verokannoilla 0 - 26 %.

Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on jaettu konsernitaseessa omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Suomen osakeyhtiölain mukaan omaan pääomaan laskettu osuus ei kuulu voitonjakokelpoisiin varoihin.

JULKISET AVUSTUKSET

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saatu yleinen avustus simulaattorikoulutukseen on kirjattu liikevaihtoon. Julkiset avustukset, joita konserni voi saada esimerkiksi käyttöomaisuushankintoihin kirjataan alkuperäisen hankintamenon vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Konserni ei ole saanut tilikauden tai vertailukauden aikana julkisia avustuksia käyttöomaisuushankintoihin. Tilikauden ja edellisen tilikauden aikana liikevaihtoon on kirjattu avustuksia 1,5 milj. euroa.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseeseen taloudellisen hyödyn ollessa yhtä vuotta pidempi hankintamenoon, joka sisältää välittömät hankinnasta aiheutuneet kustannukset. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Lentokoneet ja niiden moottorit sekä lentokonesimulaattorit poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Lentokoneiden hankintameno kohdistetaan koneen rungolle, moottoreille ja raskashuolloille ja näitä poistetaan erillisinä hyödykkeinä. Rakennuksista ja muista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään poistot menojäännöspoistoina. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Muu kalusto pitää sisällään konttorikoneita, -kalusteita, autoja sekä lentokentällä käytössä olevia kuljetusajoneuvoja.

Poistot lasketaan omaisuuslajista riippuen seuraavilla periaatteilla:

*Rakennukset 3-5 % poistamattomasta menojäännöksestä
*Lentokoneet ja niiden moottorit: tasapoistoina seuraavasti:
-uudet A320-laivaston lentokoneet 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
-aiemmin uutena hankitut suihkukoneet 15 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
-käytettynä ostetut, kuusi vuotta vanhemmat, suihkukoneet 10 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
-uudet potkuriturpiinikoneet 12 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
-käytettynä ostetut potkuriturpiinikoneet 10 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
-käytöstä poistuvat koneet tasapoistoina kokonaan laivastosuunnitelman mukaisena käyttöaikana
*Lentokoneiden raskashuollot huoltojakson aikana tasapoistoina
*Embraer - laitteet 15 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
*Airbus - laitteet 15 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
*Lentokonesimulaattorit poistetaan kuten vastaava lentokonetyyppi
*Muun aineellisen käyttöomaisuuden poistot 23 % poistamattomasta menojäännöksestä

Hyödykkeiden jäännösarvot ja arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja ja jäännösarvoja muutetaan vastaavasti.

Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot (lähinnä lentokoneiden modifikaatiot) aktivoidaan taseeseen, jos on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Uudistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja tappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen taloudellisen hyödyn ollessa yhtä vuotta pidempi hankintamenoon, joka sisältää välittömät hankinnasta aiheutuneet kustannukset. Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

* Liikearvo	arvonalennustestaus
* Tietokoneohjelmat	3 - 8 vuotta
* Muut aineettomat hyödykkeet, niiden luonteesta riippuen	3 - 10 vuotta

LIIKEARVO

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksen hankintahetken nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Ennen 1.1.2004 hankittujen liiketoimintojen yhdistämisen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS tasetta laadittaessa. Finnair -konserni ei ole tehnyt yrityshankintoja 1.1.2004 jälkeen.

Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Jos jonkin liiketoiminnan tulevaisuudessa odotettava liiketoiminnan rahavirtojen nykyarvo on alhaisempi kuin liiketoiminnan liikearvoa sisältävä kirjanpitoarvo, arvonalentaminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan.

Finnair -konserni on kohdistanut tilinpäätöksessä 31.12.2005 aiemmin yrityshankinnassa syntyneestä liikearvosta osan hankitun yrityksen aineettomille omaisuuserille, jotka poistetaan tasapoistoina taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Lentokoneiden, järjestelmien ja liikennöinnin teknologian tutkimus- sekä kehittämistyö suoritetaan pääosin valmistajien toimesta. Markkinointiin ja asiakaspalveluun liittyvät tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu kuluiksi toteutumishetkellä. Kulut sisältyvät konsernin tuloslaskelmaan kustannuksen luonteen mukaiseen kuluerään.

Kehittämismenot kirjataan taseeseen aineettomaksi hyödykkeeksi, kun on todennäköistä, että kehityshanke tulee sekä kaupallisesti että teknisesti onnistumaan ja hankkeen menot voidaan luotettavasti arvioida. Konsernilla ei ole aktivoitavia kehittämismenoja.

TIETOKONEOHJELMAT

Tietokoneohjelmien ylläpitomenot sekä ohjelmistoprojektien tutkimusvaiheen menot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Ohjelmistoprojektien pienkehitysmenoja ei aktivoida vaan ne kirjataan myös kuluksi.

Hankitut ATK-ohjelmien käyttöoikeudet ja lisenssit esitetään aineettomien oikeuksien ryhmässä ja muilta osin muissa aineettomissa hyödykkeissä. Hankitut käyttöoikeudet ja lisenssit merkitään taseeseen hankintamenoon, johon luetaan lisenssin ja ohjelmiston käyttövalmiiksi saattamisen kustannukset. Aktivoidut kulut poistetaan 3 - 8 vuoden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKKET

Muut aineettomat hyödykkeet, kuten esim. patenttien, tavaramerkit ja lisenssit arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kirjatuilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina 3-10 vuodessa.

VUOKRASOPIMUKSET

KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Vastaava määrä kirjataan rahoitusvelaksi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasing -sopimuksella vuokratut omaisuuserät poistetaan joko taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasing-ajan kuluessa.

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralle antajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajan kuluessa.

Finnair- konsernin lentokoneiden muiden vuokrasopimusten mukaiset operatiiviset leasingvastuut on käsitelty vuokrakuluina tuloslaskelmassa. Sopimusten mukaiset tulevina vuosina erääntyvät leasingmaksut on esitetty liitetiedoissa.

ARVONALENTUMISET

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumista viitteitä: liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Myöskään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääomanehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta. Jaksotettuun hankintahintaan IAS 39:n mukaisesti käsiteltävistä saamisista kerrytetään arvonalennuskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalennuskirjausta laskettaessa.

Liikearvolle on tehty siirtymästandardin edellyttämä arvonalentumistesti IAS 36:ta soveltaen IFRS -standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuutta ovat omaisuuserät, jotka on tarkoitettu myytäväksi tavanomaisessa liiketoiminnassa, ovat käsiteltävinä tuotantoprosessista myyntiä varten tai ovat tuotantoprosessissa kulutettavaksi tarkoitettuja raaka-aineita tai tarvikkeita.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään keskihinta - menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään kaikki ostomenot, valmistusmenot sekä muut menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä. Vaihto-omaisuuden valmistusmenoihin sisällytetään myös systemaattisesti kohdistettu osuus valmistuksen kiinteistä ja muuttuvista yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

MYYNTISAAMISET

Myyntisaamisiin kirjataan yhtiön liiketoiminnan suoritteista suoriteperusteella saatavat varat. Myyntisaamiset arvostetaan niin kauan kun niitä ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa olevina saamisina, alkuperäiseen kirjanpitoarvoon tilinpäätöspäivänä.

Kun konsernilla on objektiivista näyttöä, että myyntisaamisten kertymiseen sisältyy epävarmuutta, niin ne arvostetaan alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Julkiset taloudelliset vaikeudet, jotka osoittavat asiakkaan olevan menossa konkurssiin, merkittävät rahoitukselliset uudelleenjärjestelyt tai maksujen olennainen viivästyminen ovat esimerkkejä objektiivisesta näytöstä, jotka saattavat aiheuttaa myyntisaamisten arvostamisen todennäköiseen käypään arvoon. Arvonalentuminen myyntisaamisista kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Ulkomaan rahamääräiset myyntisaamiset arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

RAHALAINAT

Rahalainat arvostetaan alun perin alkuperäiseen arvoon. Lainoista esitetään lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä erääntyvät lainat. Valuuttamääräiset lainat arvostetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin ja kurssierot kirjataan rahoituseriin.

RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Konserni on soveltanut IAS 39 (muutettu 2004) "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" -standardia 1.1.2005 lähtien. Vuonna 2004 rahoitusvarat ja -velat on arvostettu suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti (kts. liitetieto 37.). Vuoden 2005 alusta lähtien konsernin rahoitusvarat on luokiteltu standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat (kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät) rahoitusvarat ja -velat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmä sisältää kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti määritellyt varat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan jokaisessa tilinpäätöksessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan (joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituksen eriin) sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kk sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Tilinpäätöshetkellä kaikki konsernin sijoitukset kuuluvat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin. Konsernin sijoitukset muodostuivat tilinpäätöshetkellä rahamarkkinatalletuksista, sijoitus- ja yritystodistuksista, Suomen valtion joukkovelkakirjalainoista, noteeratuista ja noteeraamattomista osakkeista.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaissopimuksiin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka erääntyvät määräpäivänä ja jotka konsernilla on aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ollut kyseiseen ryhmään kuuluvia varoja.

Finnair-konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa mitään objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä lainoista ja muista saamisista tai eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Muiden rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon oletetaan vastaavan likipitäen kirjanpitoarvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta tai koska niiden käypiä arvoja ei voida luontevasti määrittää. Muut rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia, siirtosaamisia ja muita pitkäaikaisia saamisia kuten lainasaamisia, muita osakkeita ja osuuksia sekä lentokonevuokrien takuutalletuksia. Muut rahoitusvelat sisältävät ostovelkoja ja siirtovelkoja.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden juoksuaika on korkeintaan kolme kuukautta.

OMA PÄÄOMA

Osakepääomaan kirjataan osakkeen nimellisarvon määrä.

Osakeanti tilille kirjataan tilikauden päättyessä maksetut, mutta vielä rekisteröimättömien osakkeiden nimellisarvo.

Ylikurssirahastoon on kirjattu osakeyhtiölain vuoden 1997 jälkeen syntyneet emissiovoitot ja siitä on vähennetty osakepääoman korotuksiin liittyvät transaktiokulut verovaikutuksella vähennettynä. Ylikurssirahastoon kirjataan lisäksi yhtiön osakeperusteisten maksujen kustannukset IFRS 2 standardin mukaisessa käsittelyssä. Omien osakkeiden mahdolliset myyntivoitot kirjataan verovaikutuksella vähennettynä myös ylikurssirahastoon.

Vararahastoon on kirjattu ennen vuotta 1997 syntyneet emissiovoitot.

Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset.

Edellisten tilikausien voittovarat sisältävät aikaisempien tilikausien tulokset, josta on vähennetty jaetut osingot ja omien osakkeiden hankinnat. Omien osakkeiden myynnin yhteydessä alkuperäinen hankintameno palautetaan edellisten tilikausien voittovaroihin. IAS 8 standardin mukaisesti tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja virheiden muutokset kirjataan myös edellisten tilikausien tulokseen.

OSINKO

Osinkovelka yhtiön osakkeenomistajille kirjataan konsernitilinpäätökseen velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt osingonjaosta.

OMAT OSAKKEET

Kun yhtiö tai sen tytäryhtiö on hankkinut omia osakkeita, vähennetään yhtiön omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta vähennettynä transaktiomenoilla verojen jälkeen kunnes omat osakkeet mitätöidään. Omien osakkeiden myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei merkitä voittoa eikä tappiota tuloslaskelmaan, vaan saatu vastike on esitetty oman pääoman muutoksena.

TYÖSUHDE-ETUUDET

ELÄKE-VELVOITTEET

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä velvoitteet lasketaan käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteista tai 10 % varojen käyvästä arvosta. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttokorkona valtion velkasitoumusten korkoa. Velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia

Konsernin ulkomaisilla myyntitoimistoilla ja tytäryhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Kaikki merkittävimmät eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on 1.7.2005 alkaen hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläketurva on maksupohjainen järjestely. Emoyhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten, ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien eläkejärjestelyt ovat yksilöllisiä, sopimusten eläkeikä vaihtelee 60 - 65 vuoteen. Myös kyseiset eläkejärjestelyt ovat kaikki maksupohjaisia.
Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidettiin 30.6.2005 asti Finnair Oyj:n eläkesäätiössä. Muu eläketurva (vapaaehtoinen) on järjestetty Finnairin Oyj:n eläkesäätiössä, jossa eläkejärjestelmät ovat kokonaisuudessaan etuuspohjaisia. Niissä määritellään eläketurvaa koskevat etuudet, työkyvyttömyyskorvaukset, työsuhteen päättymisen jälkeiset terveydenhuoltoon ja henkivakuutukseen liittyvät etuudet sekä työsuhteen irtisanomisen yhteydessä maksetut etuudet.

IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1- standardin salliman helpotuksen mukaisesti. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteista tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

MUUT TYÖSUHTEEN PÄÄTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET

Konsernin kaikki työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ovat maksupohjaisia.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konserni on soveltanut IFRS 2 "Osakeperusteiset maksut" -standardia kaikkiin sellaisiin omana pääomana maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin, joissa oman pääomanehtoiset instrumentit on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt oikeutta ennen 1.1.2005. Konsernilla on kaksi osakeperusteista järjestelyä, vuoden 2000 optio-ohjelma ja vuoden 2004 osakepalkkiojärjestelmä. Optio-ohjelman osalta on noudatettu aiemman tilinpäätöskäytännön mukaista järjestelyä ja optioita ei ole kirjattu kuluksi. Osakepalkkiojärjestelmän osalta on noudatettu IFRS 2 -standardia.

Optio-ohjelmassa voivat avainhenkilöt, joille on myönnetty osakkeisiin oikeuttavia optioita, merkitä Finnair Oyj:n osakkeita hintaan, joka perustuu osakkeiden painotettuun keskikurssiin Helsingin arvopaperipörssissä optio-ohjelmassa määritettynä ajanjaksona. Merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päätymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä. Kun optiotodistuksella merkitään osakkeita, saadulla rahasuorituksella, vähennettynä toimenpiteestä johtuvilla kuluilla, hyvitetään omaa pääomaa.

Osakepalkkiojärjestelmässä avainhenkilöillä on mahdollisuus saada palkkiona sekä yhtiön osakkeita että rahaa kolmelta vuoden pituiselta ansaintajaksolta sen mukaan kuin ansaintajaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää vuosittain asetettavat tavoitteet. Tavoitteet määritellään konsernin taloudellisen kehityksen perusteella (liite 23). Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan. Myönnettyjen osakkeiden myöntämispäivän mukainen käypä arvo kirjataan henkilöstökuluihin ja oman pääoman lisäykseksi tilikauden aikana sen mukaisesti kuin arvioidaan tavoitteiden toteutumisasteen mukaisesti. Rahapalkkio kirjataan osakkeiden kunkin ajankohdan käyvän arvon perusteella henkilöstökuluihin ja velaksi. Osavuosikatsauksissa jaksotetaan kuluvaikutus ao. kaudelle. Osakepalkkiojärjestelmää varten on omat osakkeet hankittu markkinoilta, joten niiden myöntäminen ei dilutoi osakeomistusta.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varma. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvästä riskistä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit ovat reittiliikenne, lomaliikenne, lentotoimintapalvelut ja matkapalvelut.

Reittiliikenne segmentti vastaa myynnistä, palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta ja lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Reittiliikenne vuokraa lomaliikenteelle sen tarvitsemat miehistöt. Vuonna 2005 liiketoimintasegmenttiin kuuluvat yksiköt olivat Finnair Reittiliikenne, syöttöliikenneyhtiö Aero As, halpalehtoyhtiö Flynordic Ab, Finnair Cargo Oy sekä konsernin lentokalustoa hallinnoiva Finnair Aircraft Finance Oy.

Lomaliikenne segmentti koostuu Finnairin lomalentotoiminnasta ja Aurinkomatkat valmismatkayhtiöstä.

Lentotoimintapalvelut segmentti koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista ja konsernin catering toiminnoista sekä Finnairin liiketoimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnoinnista ja toimitilapalveluista. Vuonna 2005 liiketoimintasegmenttiin kuuluvat yhtiöt olivat: Finnair Catering Oy, Finncatering Oy, Finnair Facilities Management Oy ja Northport Oy.

Matkapalvelut segmentti koostuu konsernin koti- ja ulkomaisten matkatoimistojen toiminnasta sekä matkailun varausjärjestelmätoimittajan Amadeus Finlandin liiketoiminnasta. Vuonna 2005 muut liiketoimintasegmenttiin kuuluvat yhtiöt ovat olleet: Suomen matkatoimisto Oy, Matkatoimisto Oy Area ja Mikkelin matkatoimisto Oy.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselle yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

Vaikka konsernin neljää liiketoiminnallista segmenttiä johdetaan Suomesta käsin, ne toimivat viidellä maantieteellisellä alueella: Suomi, Eurooppa, Aasia, Pohjois-Amerikka ja Muut.
Maantieteellisten segmenttien liikevaihto on esitetty myyntikohteen mukaisesti ja varat on esitetty varojen sijainnin mukaan.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAADINTAPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdystä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Arviot perustuvat budjetteihin ja ennusteisiin, joiden toteutumiseen saattaa liittyä epävarmuutta. Keskeiset epävarmuustekijät laskelmissa ovat USD/Euro -valuuttakurssi, yksikkötuotto ja ennakoidut myyntivolyymit.

UUSIEN TAI MUUTETTUJEN IFRS-STANDARDIEN SOVELTAMINEN

IASB on julkistanut seuraavat tulkinnat, standardit ja niihin tehdyt muutokset, jotka eivät olleet voimassa 31.12.2005. Alla on näiden voimaantuloajankohta ja konsernin arvio näiden käyttöönoton vaikutuksesta.

IAS 1 Amendment - Pääomien liitetiedot	1.1.2007	1)
IAS 19 Muutos - Työsuhde-etuudet	1.1.2006	2)
IAS 21 Muutos - nettoinvestointi ulkomaisessa yrityksessä	1.1.2006	3)
IAS 39 Muutos - Ennakoitujen konsernin sisäisten liiketapahtumien suojaaminen	1.1.2006	4)
IAS 39 Muutos - Käypään arvoon arvostamismahdollisuus	1.1.2006	5)
IAS 39 ja IFRS 4 Muutos - Vakuutussopimukset	1.1.2006	6)
IFRS 6 - Mineraalivarojen etsintä ja arviointi	1.1.2006	7)
IFRS 7 - Rahoitusinstrumentit: Liitetiedot	1.1.2007	8)
IFRIC 4 - Miten määritetään, sisältyykö järjestely vuokrasopimukseen	1.1.2006	9)
IFRIC 5 - Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen	1.1.2006	10)
IFRIC 6 - Kierrätysmaksuvelat	1.1.2006	11)
IFRIC 7 - Taloudellinen informaatio hyperinflaatiomaissa	1.3.2006	12)
IFRIC 8 - IFRS 2 soveltamisala	1.5.2006	13)

1) Vaikutus liitetietoihin
2) Vaikutus liitetietoihin, koska laskentakäytäntöä vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osalta ei muuteta
3) Ei olennaista vaikutusta
4) Ei vaikutusta, koska mahdollistaa menetelmän, mutta ei sovelleta
5) Ei olennaista vaikutusta rahoitusvarojen luokitteluun eikä arvostukseen.
6) Ei sovellu, koska konsernilla ei standardin mukaisia vakuutussopimuksia
7) Ei sovellu, koska konserni ei harjoita mineraalivarojen etsintää
8) Vaikutus liitetietoihin
9) Konserni arviointi tulkinnan vaikutuksista nykyisiin järjestelyihin on kesken
10) Ei sovellu konsernin liiketoiminnalle
11) Ei sovellu konsernin liiketoiminnalle
12) Ei sovellu konsernin liiketoiminnalle
13) Ei olennaista vaikutusta

EU ei ole vielä hyväksynyt käyttöön näistä seuraavia standardeja: IAS 21, IFRIC 7 ja IFRIC 8

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.finnair.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Tietotie 11 A, Vantaa. Täydellinen tilinpäätös sisältäen sekä konserni- että emoyhtiön tilinpäätöksen on saatavissa emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Tietotie 11 A, Vantaa.

Tämä tilinpäätös ei sisällä kaikkia kirjanpitolain mukaisia emoyhtiön tilinpäätöstietoja.